Vappuaattona ajelimme Kokkolasta Teerijärven suuntaan. Upea aurinkoinen päivä ja minulle uusia maisemia. Luulin Pohjanmaan olevan pelkkää lakeutta, mutta tämän reitin varrella olo oli välillä kuin Hämeessä ajelisi. Oli jopa järviä ja mäennyppylöitä. Erään kylän reunamilla näin jotain sellaista, joka sai hihkaisemaan kuskille pysähtymiskäskyn. Tien varressa seisoi mitä ihanin pieni puutalo, autiona ja hylätyn näköisenä, mutta niin kauniina ja kutsuvana. Oli ihan pakottava tarve hipsiä pihaan ottamaan muutama valokuva. Talon lähelle oli rakennettu varmaankin noin kolme vuosikymmentä sitten "käkikellotalo", sellainen kaksikerroksinen Suomeen sopimaton kummitus, joten varmaankin tämän pienen ihanuuden omistajat olivat halunneet uuden ja uljaan, pienen ja kauniin tilalle.
Usein ihmettelen, varsinkin maaseudulla ajellessa, miten kamalia pytinkejä, edistyksen ja kehityksen nimissä saakaan rakentaa. Miksi ihmeessä vanhoista taloista ei oteta mallia, kun uusia suunnitellaan? Miksi homeiset muovipussitalot, joissa ilmakin vaihtuu koneen avulla, ovat muka parempia kuin vanhat? Johan sellaiset koneet ovat sama asia, kuin itse hengittäisi koneen avulla ja sellaista toivoo itselleen vain pakon edessä. Onkohan vain niin, että mitä enemmän tilaa, tekniikkaa ja uusia "oivalluksi", sitä vauraammiksi ja menestyneimmiksi me tunnemme itsemme.
Tässä ihanuus, katsokaa ja nauttikaa....
24 kommenttia:
Aivan ihana! Tuollaisen voisi hankkia itselleen mummonmökiksi. MItkä ovet!
Ihana vanha talo, täynnä kauniita yksityiskohtia. Saisi tosiaan nykyajan arkkitehdit ottaa vähän mallia menneestä...
Hyvää viikonloppua
T. Sussi
Kyllä on kaunis talo,Oikea piparkakku.Kun tuollaisia taloja näkee,niin pistää huokailemaan ja miettii miksi nykyään ei tehdä samanlaisia.VANHAT TALOT KUNNIAAN,sanon minä.
Aurinkoa viikonloppuusi:))
Onpas totisesti kaunis!
Määääääkin haluan vanhan talon!!!!!!!
Ihana talo ja mikä ovi! Tuollaisen talon kun saisi itselleen.
Mukavaa viikonloppua!
Kirsi
On kaunis talo ja kaunis on ovikin...
kyllä noita taloja katselee paljon mieluummin kuin näitä uusia..
kerrassaan hurmaava:)
Aarteen olet löytänyt!Missä lie asukit?
Voi että kun on ihana talo <3 Tuollaisen kun itselleen saisi... Mukavaa alkavaa viikkoa!
Arvasin, että ihastutte. Meidän on helppo ihastella ja romantisoida vanhaa ja kaunista, mutta harva jaksaa silti elää tuollaisessa talossa. Vaikka taloon laitettaisiin perusmukavuudet, eli vesi ja viemäri, luulisin aika monelta pääsevän itku ja tulevan kaupunki-ikävä ilman astianpesukonetta, sähkösaunaa, mikroaaltouunia ja muita hömpötyksiä mitä me nykyään pidämme välttämättöminä.
Mukava on kuitenkin unelmoida ja kuvitella asuvansa tuossa ihanaisessa talossa.
Kiva kun kurkkailit blogiini taas...terveiset J:lle..P laittaa terkut teillepäin..oli onnessaan kun kehuitte kasvihuonetta,,:-))
Tuo on ihana!
Olen nähnyt sen myös ja ajtukset kyllä virtailivat samoja latuja kanssasi: Miten ihmeessä ennen osattiin tehdä niin kauniita taloja, mutta nykyisin ei?
Voisin asua tuollaisessa oiikkeein hyvin! :))
Aurinkohalit! :)
Nauratti kommenttisi lepäilystä ja nautiskelusta niin paljon, että tulin tänne hihittelemään:
Kun talossa on neljä poikaa ja ylipuuhakas mies, on turha kuvitella huilivansa kahvikupillista pidempään. :)
On parmepi puuhata ja touhuta.
-Oikeastaan mökillä kyllä tulee lepäiltyäkin: Kasvimaalla ja metsässä on kiva kuunnella ajatuksiaan ja olla vähän vapaammin. Siellä ei tarvi ajatella, onko tenavat puhtaissa ja siisteinä tai riittävän hiljaa, etteivät naapureita häiritse.
Että lepoa sekin, hermolepoa! :))
Kiehtovan näköinen talo, joka saa mielikuvituksen liikkeelle.:) Haaveilu on kyllä ihan mukavaa.:)
Huomenia! :)
Ikäisesi ystäväpariskuntamme sanoi juuri toissailtana, että nyt kun lapset on kasvaneet, on nautinto huomata miten voi tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä.
Kuulostaa tosi hyvältä.
Eipä sitä turhaan tätä kolmenkympin seutua kuvata elämän ruuhkavuosiksi.
Haaveilen siitä, kun olen eläkkeellä ja saan ja ehdin tehdä kaikkea kivaa -ja ehdin olla vielä tekemättäkin! :))
Aurinkohalaus Sinulle täältä vesisateen keskeltä! :)
Olet Ihana! :))
Kylläpä on kaunis wanha rakennus. Ovi on mahtavan ihana. Olen samaa mieltä kanssasi, että miksi ei oteta mallia vanhoista kauniista rakennuksista, joitakin talopaketteja kylläkin jo on, joissa näkyy vanha-aika, mutta yleensä vallalla on käsitys että kaikki pois mikä on 30 vuotta vanhempaa.
Mie tykkään niin menneestä maailmasta - niillä tavaroilla ja rakennuksilla on sielu.
Useinkin ajattelen ja äänenkin sanon melkein samoilla sanoilla kuin sinä...mutta niin se on ennen oli ennen ja oli "oikeita kunnon" rakennusmiehiä, jotka osasivat ja ymmärsivät ja jopa näkivät kauneutta osaen arvostaa sitä...
Tuosta talosta sanoisin pidän, mutta sen värisävyt valitsisin toisin, mutta toki ymmärrän ennen oli ennen ...
Itse en piittaisi astianpesukoneesta eikä meillä ole mikroaaltouunia. Ihanaa... ja jos mökillä olisin niin mikä ihanampaa olisi pestä vadissa astiat taivaan alla..laittaisin pesupaikan oikein mieleisekseni.. ja pyykit.. tottakai käsin..padassa keittelisin lakanat ja pyyhkeet aijai..tuuli narulla heiluttaen ne kuivaksi..ja saisin nauttia ihanasta puhtaasta tuoksusta.. puut hakkaisin, siellähän sitä aikaan on.
Kysyit siitä jouluruusustasi, anna sen ihmeessä olla jo ulkona kokoajan...nämä mitkä itse näytin on ollut jo muutamia vuosia ulkona ..ja kun ostan uusia jouluksi kotiin, niin kiikutan ne heti niin pian kuin mahdollista ulos eli kun saan vaan kaivettua maahan niin sinne plumsista vaan ja saapi olla..ei niitä enää koskaan sieltä pois kaiveta, talvet lumen alla.
Toki muistathan kastella niitä...
joskus se vaan ottaa pidemmän aikavälin kukintaan, mutta uskon että saat vielä nauttia kukinnastakin.
Nautin suunnattomasti jokaisesta päivästä, nytkin olen aivan haltioissani kun vettä sataa aiajai kun se tekee hyvää luonnolle ja meille ihmisille, varsinkin kun on allergisia, niin hivenen helpottaa olotilaa.
Oikein hyvää päivää Elinalle, hyvää mieltä ja onnistuneita kuopan kaivauksia, sekä istutuksia.
Ihana mummonmökki!
Ainahan sitä haaveilla voi tuollaisesta. Totta on se kun on tottunut kaikkiin kotitalous vempaimiin ei niistä ihan hevillä luovuta.
Onhan se kiva tulla kotiin kun ei tarvitse ensimmäiseksi lähteä puita pilkkomaan, että sais tuvan lämpimäksi.
Kukaan ei estä haaveilemasta ja unelmoimasta, sehän on ilmaista terapiaa.
Mukavaa loppuviikkoa Sinulle!!!
^_^Piitis
Aivan ihana talo ja ulko-ovi on kerrassaan vaude! Minä olen vanhojen talojen kannattaja ja omakin talomme on 1920-luvulta, tosin tiilestä rakennettu. Nuo vanhat suomalaiset puutalot ovat tunnelmaltaan ainutlaatuisia :-)
Kiitos, Elina, kehuista! Ne on akvarelleja. :)
Hei vielä!
Mielelläni autan! :)
Itse maalaan venäläisillä nappiväreillä (mielestäni värit pehmeämmät ja massa paremmin käyttäytyvää, kuin monissa kalliimmissa). Värit on sellaisissa muovikupeissa valmiina siis, en tarkoita niitä lapsille tarkoitettuja nappeja.
Siveltiminä käytän Temperan punavartisia (keskihintaisia) tekokuitisiveltimiä. Niitä raskii uusia riittävän usein ja pitää laajaa valikoimaa koossa ja muodoissa. Ovat oikein hyviä mielestäni. Tietysti jos tykkää tehdä isoja pintoja pitkillä vedoilla, luonnonkuituiset, näädänkarvaiset on isoina siveltiminä parempi valinta. Minä olen tällainen pipertäjä.
Papereihin sensijaan satsaan. Ennen maalasin halvalle Montvalin paperille, nykyisin käytän Fabrianon ja Archesin arkkeina myytäviä. Ovat tosi hyviä.
Toivottavasti auttoi. Jos haluat lisää tietää, voit myös mailata maria@idylli.fi.
Lähden nyt viikonlopuksi pois, vähän kiireessä kirjoittelen. :)
Aurinkoista loppuviikoa! :))
Kyllä on kaunis talo..Kunpa vielä saisi käydä sisälle noista vanhoista vihreistä ovista ja kurkistaa mitä mahtanee talo pitää sisällään..:)
Totta tuo mitä kirjoitit, vanhat talot varmasti "hengittävät" oikealla tavalla!
Alempia keramiikkatöitä tutkin ihaillen :) Rakusavesta olet tainnut tehdä ja onko poltettukin rakupolttona? Tuo jossa enkeli...tykästyin siihen!!
Hei!
Kiva juttu, kiinnostaa toki miten olet lasittanut nuo työt! Ens alkuun näyttää rakutöiltä, mutta tosiaan kun klikkasin kuvaa suuremmaksi niin säröilyä ei näykään...Kerro ihmeessä, meiliä voit vaikka laittaa blogissani sivupalkissa olevaan osoitteeseen vihreantalontati...
Ps. Niin se on muuten minullakin usein että omia tekeleitäni annan lahjaksi, sillä kotiäitinä ei myöskään kalliita lahjoja paljoa ostella.. ;) Äitienpäivänä äitinikin saanee jonkun savikipposen :)
Lämmittäviä auringon säteitä päivääsi!!!
Ihan ensin.kiitos vierailustasi Sirkan kanssa. Huomasin ,että talonne väri ja ulko-ovi on täsmälleen samat kuin meillä oli siinä naapurikadulla! Ja Koiruutenne on suloinen,ota poikien seuraksi seuraavalla kerralla.Nyt taas työt kutsuu...
Lähetä kommentti