Miten osaatkin soittaa
juuri silloin
kun päivä on
harmittavan harmaa,
tukka huonosti
ja hymy hukassa?
Annat minun aikani
kiehua yli,
pursuta pettymystä,
syöstä sappea,
kihistä kiukkua.
Sitten sanot:
odota hetki, tulen sinne.
Kohta soitat ovikelloa
kädessäsi kaksi litraa
suklaajäätelöä.
Yksi sinulle,
toinen minulle, sanot.
Tunnin päästä
en enää muista
mikä minua oikein suututti.
(s. Svärd)
Onneksi olet olemassa.
15 kommenttia:
Huippuihanaa! Lumoavan kaunista! Oikein ihania unia teille :)
Ihana runo:) Ja kauniita kuvia.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
T. Sussi
Ihana runo! Ja kiva kuvakollaasi :)
Ja miten sinä osaatkin löytää tällaiset ihanat runot?:)))
Kaunis kollaasi täydentää lukunautintoa!
Miten kaunista! Mistä löysit tuon runon?
Istahdin koneelle kaupungista tullessa, ystäväni tarjosi yllärinä juuri tuollaiseen tunnelmaan limpparipullat. Miten makealta maistuikaan lapsuuden punainen limsa kera korvapuustin ja piristävän ystävän! :)
Ihanat kuvat ja mukava runo, sai oikein hyvälle tuulelle.:)
Voi, tuo runo on niin totta!
Ja tuo kollaasi on hieno, puhumattakaan makkarista!!!
MITEN OSAATKIN...
Kiitos ihanasta runosta !
Tulipas makuuhuoneesta kaunis=) Ihana runo...tuollaisia ihmisiä elämääni haluaisin minäkin. <3
Ihana runo:))
Mukavaa viikonloppua!
Terkuin Piitis
Voi miten suloinen runo! Ihan mieltäni oikeasti lämmitti!!! ...Ihan kuin tänään tunteeni pari tuntia sitten, jotka menivät vuoristorataa täällä siivouspäivänä kera lasten...Ja sitten mieheni tuli onneksi paikalle, tilanne jälleen hallinnassa :) ...ja pakastimessakin olisi tuota jäätelöä ;)
Oikein on kauniita otoksia kuvakollaasissasi!
Hyvää viikonloppua!
Heippanen vielä!
Tulin taas, sillä blogissani on sinulle jotain. Käy kurkkaamassa!
Olipa taas kiva kurkistaa tänne ja lukea kommenttejanne. Olen aina iloinen jutuistanne, vihjeistänne, toivotuksistanne ja kaikesta mukavasta, jota olette minulle lähettäneet.
Lähetä kommentti