Sunnuntain tunnelmia

Tänään olen viettänyt rauhallista pyhäpäivää. Alman kanssa kävimme kävelyllä parikin kertaa, muuten koiruus on juoksennellut pihalla ja seurannut isäntänsä puuhailuja. Minun päiväni kului runoja lukien ja kotia järjestellen. Sain otettua pari kuvaakin keittiön hyllyllä ja aulan tammikaapin päällä olevista tavaroista.

Syksyistä pihaa

Pienelle pihalle ei paljon mahdu, mutta kyllä vielä jotain pitää laittaa, kunhan aita ja portti ovat
valmiina ja ulko-oven lasit vaihdettu. Kranssit ja kyltit puuttuvat vielä, vaikka saahan näinkin
vähän syksyistä tunnelmaa.

Keittiö on vielä kesken

Keittiö on jo käyttökunnossa, pientä fiksausta tarvitaan vielä esim. puuhella pitää rapata ja yksi hylly kiinnittää ja sähkötöitä tehdä ja lamppuja laittaa........
En kuitenkaan malta olla näyttämättä muutamia kuvia.
Tältä näyttää nyt:

Syksyistä kaupunkia

En olisi voinut uskoa, että tämä kaupunki voi olla näin kaunis. Olemme asuneet täällä vain vähän aikaa ja nähneet vain kesäisen kaupungin tapahtumineen ja turisteineen. Valokuvaajat ovat tuttu näky kotikadullamme ja kaksi naista pyysivät saada käydä meillä sisälläkin. Onneksi sisäpiha on syrjässä, joten rauhassakin saa halutessaan olla.
Tälläiset maalta muuttajat tarvitsevat koko vuodenkierron ennenkuin kaupungin viehätys on selvillä. Tähän mennessä kaupunki on tuonut mukanaan vain positiivisia yllätyksiä.
Tänään iltahämärissä menin kameran kanssa pihalle ja kadulle. Tässä on sitten niitä kaupunkitunnelmia vanhasta puukaupungista.

Kirpparilla

Tänään vietin tunteroisen kirpputorilla ja tein löytöjäkin. En kyllä tiedä mihin ne sijoittaisin, kun remontti on vielä pahasti kesken, mutta kyllä aika tavaran kaupitsee ja romppeen hamstraaminen on taito jonka olen aina osannut. Aika kivoja nuo tavarat ovat ja edullisia, joten kai sitä vähän voi ostaakin, varsinkin kun myin samalla omia vanhoja tavaroita.

Viivi

Tyttären kissa-neiti Viivi poseeraa tässä. Viivi on itsenäinen ja ylpeä, kuten kissat yleensä ovat, sekä varsin tietoinen arvostaan ja tärkeydestään. Viivi on iloinen luonne ja on hurmannut meidät kaikki.

Vanha on aina vanhaa

Kotimme on alunperin rakennettu 1700- luvulla ja sitten sitä on laajennettu ja rakennettu pätkittäin lisää ja joskus taas osa on purettu tai on muutettu käyttötarkoitusta. Kotimme historiaa emme kovin hyvin tunne, mutta jotakin sentään olemme saaneet selville.
Talo on rakennettu merimiesten ja työläisten asuttamalle kadulle. Tällä kadulla talot ovat olleet pieniä ja vaatimattomia. Tämä talo on joskus toiminut majatalona ja piharakennuksessa on ollut talli. Maalta ihmiset ovat tulleet kaupunkiin asioille ja torille, hevoset on jätetty lepäämään ja kulkumieskin on saanut talosta yösijan.
Muutamia mielenkiintoisia esineitä löysimme kun puhdistimme ulkorakennusta rojusta. Esittelen ne joskus myöhemmin.
Talo on rakennettu pääosin hirrestä ja katto on konesaumattua peltiä. Talon ulkonäköön ei saa tehdä muutoksia, mutta onneksi sentään sisätiloja voi muuttaa. Myöskin ulkorakennus pitää korjata entiseen malliin.
Haastetta riittää, mutta onneksi tämä on mielenkiintoista.

Vanha on aina vanhaa

Alma ja Olga

Alma on kymmenen viikkoa vanha borderterrieri joka on ollut kodissamme kolme viikkoa.
Alma on ehtinyt sekoittaa päivärutiinimme täydellisesti, öistä nyt puhumattakaan. Neiti nukkuu yöt, mutta minä valvon ja tarkkailen pentua aivan kuin vauvaa. Isäntä on ihan hurahtanut, lässyttää ja lepertelee ja käyttää sellaisia hellittelynimiä etten tiennyt hänen sellaisia tuntevankaan. Meidän ei pitänyt olla koiraihmisiä ollenkaan, mutta tyttären Olga rotikka sulatti jään ja pakko oli hankkia oma koira, kun Olgakin muutti kauas eikä käy meillä joka viikonloppu.
Ihania, lutusia ja rakkaita nämä eläimet. Taitavat olla lastenlasten korvikkeita, sellaisia kun meillä ei ole. Tässä kuvat sekä Olgasta että Almasta.

Pieni rakas Alma

Ikkunoita ja aina vaan ikkunoita

Koko kesän olemme korjanneet ikkunoita. Minä olen hionut ja kitannut, laittanut lasilankoja ja pakkeloinut. Nyt alkaa näyttää jo hyvältä. Kaikki ikkunat on maalattu ja uloimmat lasit ovat jo paikoillaan tiivistettynä. Sisälasit, eli tuplat, ovat vielä osittain laittamatta ja tiivistämättä. Niillä alkaa olla jo kiire jottemme palellu pakkasten tullessa.
Tämä vanha talo on ollut kotimme vasta viisi kuukautta. Tulimme tänne räntäsateessa eräänä huhtikuun iltana. Talo oli jäätävän kylmä ja kostea, tulisijat käyttökiellossa, keittiötä ei ollut eikä heti tullut vettäkään. Sinä yönä oli ikävä entistä kotia.